sunnuntai, 21. helmikuuta 2010

Jätevesiasiaa

Haja-asutusalueelle on kiva rakentaa, koska kaiken maailman liittymismaksut jäävät pois. Ei ole vesiliitäntää, eikä ole myöskään viemäriliitäntää. Näistä ei tule kustannuksia, mutta kaikesta muusta sitten tuleekin maksuja. Ensimmäinen maksu on tietenkin jätevesisuunnitelma, joka pitää olla tehtynä ja liitettynä rakennuslupahakemukseen ympäristökeskuksen lausuntoa varten.

Tietysti on hyvä, että kukaan ei laske jätevesiään suoraan katuojaan, mutta kyllä nämä nykyiset typpi- ja fosforipäästörajat vähän huvittavat tällaista rakentajaa, jonka rakennuspaikka on keskellä metsäniemekettä, jota ympäröi kolmelta sivulta tuotantopelto. Pellollehan kylvetään vuositasolla tonnettain typpeä ja fosforia lannoitteeksi. Siellä ne minun huippumyrkylliset kakkafosforini pujottelevat sivusuunnassa 600 metriä peltojen lävitse ja päätyvät yhteen Vantaanjoen sivuhaaroista, josta lopulta menevät Itämereen sinilevän ruoaksi. Vai mitenköhän se oikeasti meneekään? Taitaa jäädä heti ensimmäisen koivun ruoaksi, joka vastaan tulee.

Sillähän ei taas ole lainsäätäjien mielestä mitään tekemistä, että Riihimäki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa ja Helsinki päästelevät aina hetkittäin (vikatilanteissa) täysin puhdistamatonta jätevettä Vantaanjokeen tuhansia kuutioita. No toivottavasti vuonna 2014 voimaan tuleva asetus kokonaisuudessaan koskee myös kuntia ja kaupunkeja.

Jätevesisuunnittelijaa en löytänyt omalta kylältä, joten laitoin vain hakusanat nettiin ja etsiskelin hetken. Lopulta haaviin tarttui Insinööritoimisto HYS Oy, joka sivuillaan lupaa puolet hinnasta takaisin, jos lupa palautuu jätevesisuunnitelman osalta takaisin. Asiat hoituivat mallikkaasti ja kohta oltiinkin tontilla mittailemassa korkoja.

Suullisesti asiaa läpikäydessäni totesin, että pienpuhdistamoa en halua, koska en usko niiden toimintaan. Itse uskon maaperän omien bakteerien toimintaan ja maassa kasvaviin kasveihin. Maailma tuskin olisi näin täynnä elämää ja eliöitä, jos ihmisten jätökset olisivat niin huippuvaarallisia, kuin nyt jätevesiasetuksen pohjalla olevissa tutkimuksissa annetaan ymmärtää. Antti Heinonen ymmärsi asian täysin ja sanoi maasuodattamon olevan täysin kelpo ratkaisu, mutta asetuksen vaatimaan fosforinpoistoon ei pelkällä maasuodatuksella päästä. Tämän takia asunnon sisään pitää asentaa erillinen pumppu, joka annostelee viemäriin fosforin saostusainetta, jolloin fosfori saostuu heti ensimmäiseen saostuskaivoon. Tällä miehellä oli ymmärrystä, että kuinka asiat pitää tehdä. Pohjaveden tasosta ei päästy ihan täyteen varmuuteen, mutta lähimmän naapurin kaivosta mitattuna pinta oli sen verran lähellä maanpintaan, että joihinkin varotoimenpiteisiin pitää ryhtyä. Hänen päätöksensä oli laittaa maasuodattamo vaakavirtausperiaatteella, jotta purkupaikalla saadaan riittävä etäisyys pohjaveteen.

Heinosen suositus oli siis 3-kammioinen saostuskaivo, josta jätevesi johdetaan vaakavirtausperiaattella toimivaan maasuodatuskenttään. Sieltä kokoomaputkilla kerätään jätevesi tarkistuskaivoon, josta viranomaiset voivat halutessaan tulla ottamaan näytteitä. Kuulostaa simppeliltä ja yksinkertaiselta.

Linkit: http://www.hys.fi