Hirvilinna

Yksi maaginen paperi rakennuslupanippua varten on sähkölaitoksen lausunto. Konsultoin jo sähkömiestäkin, että mitä ne nyt oikein lausuu, mutta sähkäri käski vain mennä asemapiirroksen kanssa laitokselle juttelemaan.

Minähän sitten menin ja esittelin asiani. Katsottiin heidän karttajärjestelmästä, että missä tontti oikein on, ja sitten hän tulosti tonttikartan paperille, johon merkittiin tontin rajat ja lopuksi löi siihen sähkölaitoksen leiman päälle - Valmis. Siis hä? A4 tulostus, jossa punakynää ja leima. Siinä oli koko lausunto. Kyllä taas byrokratia on hienoa. Ei tosin maksanutkaan vielä mitään, eli maksut tulevat sitten kyllä liittymismaksujen myötä.

Asiaakin todella puhuttiin, eli selvisi että liittymispiste on tontin pohjoiskulmassa, mutta tien toisella puolella. Minun ei siis tarvitse maksaa kaapelin kaivamista naapurin puolelle, mutta tien alitus tulee meidän kustannukseksi.

Kävin tontilla katsomassa paikkaa ja totesin, että omalla puolellani tietä on samalla kohtaa kallio. No nythän tämä alkaa maksamaan, jos joudutaan ampumaan kaapeli tuosta kallion läpi.

Palasin takaisin ja esitin vienon toivomuksen, että kun tien viertä kuitenkin menee tolpat (puhelintolpat selvisi sitten), niin eikö sen kaapelin voisi vetää yhden tolpanvälin lähemmäksi, jolloin liittymäkohta tulisi juuri minun sisääntuloväylän kohdalle. Suureksi ihmetyksekseni tämä sähkölaitoksen herroille kelpasi. Nyt vain odotellaan, että tulevat tuomaan johtoa.