Hirvilinna

Huhhuh,

Aikataulumurheita. Viime viikolla talotoimittaja ilmoitti, että valu on ensi perjantaina. Minullehan se kävi kyllä, koska onhan sitä odoteltu. Viime viikolla oli vain tekemättä reunanauhojen laitto, styroksien levitys, rautaverkkojen levitys ja sitten lattialämmitysputkisto. Itse muistin vielä sanoa, että ei noita reunaeristysnauhoja voi laittaa ennenkuin seinäelementtien sähköputkille jätetyt kohdat on paikattu.

Talotoimittaja sitten teki aikatauluratkaisun, että maanantaina kaverit tulevat paikkaamaan seinät ja laittavat reunanauhan, tiistaina laittavat styroksit ja sitten jatkavat rautaverkkojen levityksellä. Torstaina paikalle saapuvat lattialämmitysmiehet, jotka laittavat kaapelit ja sitten perjantaina valu… - Hetkinen, sanoin minä. Missäs välissä sinne styroksiin upotetaan ne lattialla kulkevat sähköjohdot ja vesijohdot. Se kun sattui olemaan se talopakettiin kuulumaton homma, jonka minä siis teen itse. Otin varaslähdön jo viikonloppuna ja aloin laittamaan styrokseja itse paikalleen, koska en voinut odottaa, että kaverit tekisivät sen sopimuksen mukaan, koska laittaisivat sitten saman tien rautaverkon päälle ja styroksiin urittaminen ei enää onnistuisi.

Tein muutaman huoneen valmiiksi siten, että laitoin vain niille paikoille styroksin, jossa minun johdon piti kulkea. Tiesin, että siitä tulisi sanomista sitten kun urakoitsija tulee paikalle, mutta ei voinut mitään.

Lopullinen rutistus tuli viime yönä. Koko päivän painoin äijien perässä urituskoneella, kun saivat styroksia paikalleen. Ehtivät levyttää kaikki ja onneksi olin aloittanut viikonloppuna urittamisen, niin pari huonetta oli jo valmiina, jotta verkotus voitiin aloittaa sieltä. Sitten tuli työpäivä duunareilla onneksi täyteen ja minä jatkoin siitä. Vesijohtojen kuvat vain mielessä painoin lattialla polvillani styroksi nenään käryten. Pääsinhän minä vielä nukkumaan. Taisi olla jotain puoli neljä, kun olin kotona. Viereinen kuva KHH, saunahässäkästä (taustalla oikealla keittiö) seuraavalta päivältä, kun kävin jälkiä katsomassa.