Hirvilinna

Eihän ne metsätyöt olleet ihan kokonaan valmiit, kun iso maanrakennuskone tuli tontille. Ensimmäinen päivä meni puupinoja siirrellessä, mutta oli se helppoa tuollaisen kymmeniin metriin ulottuvan koneen avulla, jonka kauhaan mahtuu parikymmentä tukkia kerrallaan. Olisin voinut kantaa noita käsin yksitellen vaikka seuraavan viikon, enkä silti olisi saanut niitä noin tehokkaasti siirrettyä. Konekuski siirteli kauhaa aina muutaman kymmenen senttiä, että kauha oli optimipaikassa, kun nostin tukkeja maasta. Eipä tarvinnut kävellä, mutta nostelua tuli sitten niin, että hiki virtasi valtoimenaan. Auringonpaiste ja parikymmentä astetta lämpöä ei ainakaan helpottanut työntekoa.

Tukkipuiden siirtelyn jälkeen kone aloitti kannon nyppimisen maasta. Ainoan pienen vastuksen antoi kahden isoimman männyn kannot, jotka hieman kallistuttivat konetta, mutta sitten luopuivat.

Pintakerrosta ei kuskin mukaan voi käyttää rakennuksessa muualla kuin täytemaana ja kyseli, että minne sitä laitetaan. Vähän aikaa eri vaihtoehtoja puntaroidessa totesin, että ei ainakaan aleta ajamaan sitä pois. Tehdään siitä vaikka pulkkamäki. Hain trailerilla maanrakennusfirman pihalta kaivuriin vielä vähän isomman kauhan, jolla maan lappaminen sujui sitten vauhdilla - ja aikamoisen mäen kaivuri saikin aikaiseksi.